Löylyhuoneiden maassa
Työkalut, kokemus ja intohimo: savusaunan rakentaminen Suomessa
Miten sauna oikeastaan rakennetaan? Ei sähkösauna, vaan perinteinen hirsistä rakennettu savusauna. Sahattu, höylätty ja koottu hirsi hirreltä ihmisen ja työkalun täydellisellä yhteistyöllä. Kunnolla rakennetun saunan elinikä voi olla jopa useita vuosisatoja, joten se päihittää mennen tullen ihmisen eliniän. Mutta mikä on onnistumisen resepti pitkäikäisen savusaunan rakentamisessa? Tapasimme kolme veljestä, joilla homma on hanskassa: Johannes, Martti ja Ilkka ovat erikoistuneet Hirsityö Heikkilä -yrityksensä kanssa saunojen rakentamiseen. Saimme olla tiimin mukana eräässä projektissa – luonnollisesti saunan kotimaassa: Suomessa.
Kun Johannes käskee tarttua toimeen, hän todella tarkoittaa sitä: koska savusaunan rakentaminen erittäin vaativaa fyysistä työtä. Se alkaa jo puutavaran hankinnasta, josta hirsirakennus pääosin valmistetaan. Perinteiseen tapaan sopivat puut kaadetaan, kuoritaan ja lopuksi – riittävän pitkän, yli vuoden varastoinnin jälkeen – valitaan ja lastataan trukilla kuorma-autoon. Puutavarana käytetään haapaa ja mäntyä. ”Puun tulee olla todella kuivaa ja korkealaatuista”, selittää meille Johannes, joka otti yrityksen johtoonsa isältään Heikiltä vuonna 2009 yhdessä veljiensä Martin ja Ilkan kanssa. ”Muuten se ei kestä pitkiä aikoja kuormitusta ja äärimmäisen vaativia sääolosuhteita. Puu tulee yksinomaan paikallisista metsistä 60 kilometrin säteeltä.”
”Paikka, jossa voit rentoutua”
Matka jatkuu sahalta yrityksen pääkonttorille, joka sijaitsee Karstulassa noin 200 kilometrin päässä Helsingistä. Metsät hallitsevat maisemaa. Matkalla tehtaalle on hieman aikaa saada lisätietoja suomalaisesta saunakulttuurista. ”Sauna on meille suomalaisille pyhä paikka. Kuoleman jälkeinen elämä, lapsien synnytys, peseytyminen ja ihmiskehon suojaaminen sairauksilta – ne liittyvät kaikki saunaan.”, Johannes kertoo. ”Kun esi-isämme menivät saunaan parantamaan sairauksia, he käyttivät lämmitykseen ukkosmyrskyjen kaatamia puita. Nykyään sauna on paikka, jossa tärkeimmällä sijalla on rentoutuminen. Se tekee hyvää koko ihmiskeholle. Tässä on tietysti kaikkien puitteiden täsmättävä: tukeva rakenne, hyvä ilmanvaihto ja tietysti saunan itsessään tulee olla viihtyisä paikka, jossa voi rentoutua täysin siemauksin.”
”Sauna on meille suomalaisille pyhä paikka. Kuoleman jälkeinen elämä, lapsien synnytys, peseytyminen ja ihmiskehon suojaaminen sairauksilta – ne liittyvät kaikki saunaan.”
Johannes, saunarakentaja ja Hirsityö Heikkilän osakas
Perinteinen yksinkertaisuus
Puisilla hirsimökeillä on kyky sitoa ja jälleen luovuttaa kosteutta. ”Tämä perinteinen rakennustapa on osoittanut erinomaisuutensa tuhansien vuosien kuluessa. Kaikki seinät on valmistettu yhdestä ja samasta materiaalista: puusta. Tämä rakenne sopii myös suomalaiseen saunakulttuuriimme; se on tunnettu yksinkertaisuudestaan”, Ilkka sanoo. Hirret yhdistetään toisiinsa perinteisellä lohenpyrstöliitoksella. ”Se tarjoaa kaksi etua: Liitos on ulkoäöltään kaunis ja samalla erittäin kestävä, luja ja vakaa. Hieman muutettuna mallina lohenpyrstöliitosta käytetään myös huonekaluissa ympäri maailmaa.” Tämä rakenne on sekä taloudellinen että ekologinen. ”Sauna koostuu lähes yksinomaan puutavarasta, jonka hankimme kokonaan lähimetsistä. Tietysti käytämme töissämme myös joitakin nykyaikaisia sähkötyökaluja; Ilman niitä emme voisi rakentaa samaan tahtiin ja taloudellisesti. Etenkin akkutyökalut tehokkaine akkuineen tarjoavat meille entistä enemmän joustavakäyttöisyyttä.”
Tiimityötä ja kokemusta
”Savusaunan rakentaminen on tiimityötä, koska siihen tarvitaan paljon käsillä tehtävää työtä. Jokaisella työntekijällä on oma tehtävänsä ja kaikki tehdään yhteistyössä. Rakennamme viidestä kymmeneen saunaa vuodessa”, Johannes kertoo ylpeänä. Sitten hän ryhtyy töihin yhdessä veljensä Ilkan kanssa: Ensin hirret leikataan oikeaan pituuteen ja leveyteen moottorisahalla. Tällöin hirsiin sahataan myös varaukset, jotta kaikki osat sopivat myöhemmin välyksettä paikoilleen. Jo katsellessa tulee selväksi: mittatarkka sahaaminen vaatii kokemusta ja hyvää näppituntumaa. Samalla myöhemmin lauteiden rakentamiseen käytettävät puulaudat kuoritaan vetoveitsellä ja tasoitetaan höylällä. Tämän jälkeen ne hiotaan Festoolin välityksellisellä ROTEX-epäkeskohiomakoneella. ”Lauteilla ei kaivata pistäviä tikkuja, joten laudepuut tehdään tietysti erityisen huolellisesti”, Johannes kertoo nauraen ja silmää iskien.
Saarella ilman sähköjä – mikä ratkaisuksi?
Päivän päätteeksi on edessä vielä kierros rakennustyömaalla, jossa sauna myöhemmin tulee seisomaan. Paikan päällä on tehtävä vielä joitakin asennusvalmisteluja. Tiimi saa sähkövirtaa työkaluihin ja valaistukseen Festool SYS PowerStationista, jonka hän ylpeänä näyttää meille. ”Tällä kertaa olemme onnekkaita. Monet rakentamistamme saunoista sijaitsevat saarella. Siellä ei yleensä ole sähköjä ja olemme tähän asti olleet riippuvaisia bensiinigeneraattoreista. Ne ovat kuitenkin hankalan kokoisia ja kovaäänisiä, mikä häiritsee täkäläistä luonnonrauhaa. Siksi SYS PowerStation oli yksi tämän vuoden tärkeimmistä hankinnoistamme”, sanoo Johannes, joka puhuessaan höylää samalla hirttä HL 850 -höylällä. Sen jälkeen on edessä tämän työviikon viimeinen asiakohta: kotiinpaluu ja saunominen savusaunassa. Saunapuut he saavat kätevästi läheisestä kuusimetsästä. Hyvästelemme nämä sympaattiset saunanrakentajat – Marianne hihkaisee meille metsäauton ohjaamosta nauraen: ”Siinä näette, millainen on suomalaisen illanvietto työpäivän jälkeen!”
Toimituksen huomautus: Tämän artikkelin ovat laatineet Suomen Festoolin kollegamme kokonaisuudessaan paikan päällä – siksi siihen ei tarvittu lentokilometrejä, joista olisi syntynyt hiilidioksidipäästöjä.
